Tulevaisuusprosessi

Kestävää ja merkityksellistä seurakuntatyötä myös tulevaisuudessa 

Tampereen hiippakunnan seurakunnat ovat tekemässä yhdessä tavoitteellista tulevaisuusprosessia. Tulevaisuusprosessilla rakennetaan kestävää tulevaisuutta toimintaympäristön muuttuessa. Näin pyritään turvaamaan hyvä seurakuntatyö ja hyvinvoiva, riittävä ja osaava henkilöstö koko hiippakunnan alueella.

Tulevaisuusprosessin painopisteenä lähivuosina on tukea seurakuntien uusiutumis- ja toimintakykyä sekä taloudellisesti ja toiminnallisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän elämän rakentumista hiippakunnan alueella.

Tulevaisuusprosessi pähkinänkuoressa:

  • Liitymme Jumalan antamaan tulevaisuuteen ja toivoon. Tavoitteemme on elinvoimainen ja kestävä seurakuntaelämä Tampereen hiippakunnassa myös tuleville sukupolville.
  • Voimme vaikuttaa tulevaisuuteen. Rakennamme toivomaamme hyvää yhteisin vastuullisin valinnoin ja päätöksin.
  • Teemme tulevaisuutta yhdessä. Etsimme tapoja ja muotoja yhteistyölle keskustelemalla, kokeilemalla ja oppimalla.

Tapahtunutta:

Tampereen hiippakunnan tulevaisuusprosessin käynnisti lääninrovastien, pappisasessorien, seurakuntien viranhaltijajohdon ja kapitulin yhteinen tulevaisuustyöskentely 2023.  Seurakunnista koottiin viisi tulevaisuustyöryhmää, jotka olivat hautaus, henkilöstö, kiinteistö, talous ja toiminta. Ryhmien tehtävänä oli muun muassa jakaa osaamista ja ajatuksia, tutkia yhteistyön ja yhteisen tekemisen mahdollisuuksia, pohtia ja laatia etenemisaskelia ja mahdollisia toimenpide-ehdotuksia erilaisia vaihtoehtoja ajatellen. Työryhmiä suunnitellessa pidettiin tärkeänä avoimuutta ja kattavuutta. Tavoitteeksi asetettiin, että jokaisesta seurakunnasta olisi edustaja, työntekijä tai luottamushenkilö, vähintään yhdessä työryhmässä. Seurakunnista pyydettiin kustakin kolme ehdokasta ja työryhmät koottiin näiden pohjalta.

Keväällä 2025 seurakuntien viranhaltija- ja luottamushenkilöjohto kokoontui tulevaisuusfoorumiin, jossa työskenneltiin työryhmien tuottaman aineiston kanssa.

Syksyllä 2025 kaksi aiemmista yhdistettyä työryhmää jalostaa aineistoa edelleen. Keväällä 2026 on vuorossa tulevaisuustyöpajoja seurakunnissa. Niissä kirkastetaan paikallista näkemystä tulevaisuuden ja yhteistyön ratkaisuista. Paikalliset näkökulmat kootaan yhteen ja niitä työstetään edelleen alueellisesti mahdollisia tulevien vuosien päätöksiä varten.

Osana tulevaisuustyötä on järjestetty myös erilaisia verkostotapaamisia ja foorumeita.

Lue myös: Tarjolla tulevaisuustyötä | Tampereen hiippakunta

Tavoitteet

Lyhyen aikavälin tavoitteet:  

  • Osaamisen ja ajatusten jakaminen 
  • Missä asioissa voidaan aloittaa yhteistyö ja/tai yhteinen tekeminen jo nyt? 
  • Järjestelmien kartoittaminen ja mahdollinen synkronointi 

Pidemmän aikavälin tavoitteet: 

  • Pohtia tulevaa rakennetta ja toimintamalleja isommassa talousyksikössä 
  • Toimenpide-ehdotuksia erilaisia skenaarioita ajatellen 

Tapahtumia 2025

Kaikille avoin info-tilaisuus Teamsissa 4.9.2025 klo 16.30-17.30

Seurakuntien talous- ja kiinteistöjohdon päivä 25.-26.9.2025 | Tampereen hiippakunta

Nuorten tulevaisuusilta 2.10.2025

Päivä johtamisen tueksi 30.10.2025 / Tampereen hiippakunta

Kirkkoherrojen päivä 2.-3.12.2025 | Tampereen hiippakunta

Usein kysytyt kysymykset

Tulevaisuustyöryhmät 2024

Hautaus

Eelis Mäkipää (lh) – Hämeenkyrö

Elsi Pirinen – Sääksmäki

Jyrki Lehtonen – Tampere yhtymä

Juha Itkonen – Messukylä

Petri Solja (lh) – Tampere yhtymä

Mia Mehtälä – Ylöjärvi

Lääninrovasti Jari Kemppainen

Henkilöstö

Erja Pentti (lh) – Akaa

Pekka Riikonen – Janakkala

Samu Turunen – Kihniö

Arja Lähdekorpi – Lempäälä

Antti Ala-Heikkilä (lh) – Nokia

Eija Mukari – Tampere yhtymä

Petri Ranta – Tuomiokirkkoseurakunta

Lääninrovasti Sirpa Viherä

Kiinteistö

Arttu Salminen – Forssa

Riitta Hietanen (lh) – Hämeenlinna yhtymä

Timo Vettenranta – Ikaalinen

Heikki Päätalo – Tampere yhtymä

Tero Matilainen – Harju

Jani Luopajärvi (lh) – Vesilahti

Arto Turkulainen, Hämeenlinna yhtymä

Mika Piittala – kapituli

Lääninrovasti Ulla Ruusukallio

Talous

Liisa Ilvesluoto – Loppi

Taina Tuohimaa – Nokia

Joonas Tolvanen – Riihimäki

Birgitta Bragge – Tampere yhtymä

Katja Karintaus – Tampere

Rami Jokinen, Hämeenlinna yhtymä

Mika Piittala – kapituli

Lääninrovasti Olli-Pekka Silfverhuth

Toiminta

Henna Heikkilä (lh) – Hämeenlinna yhtymä

Hanna-Leena Niemelä – Hämeenlinna yhtymä

Tuomo Törmänen – Pirkkala

Mari Pääkkönen – Ruovesi

Timo Tavast – Tampere yhtymä

Kaija Karvala – Eteläinen

Elisa Lemmetty – Hausjärvi

Lääninrovasti Esa Löytömäki

Usein kysytyt kysymykset

K: Mitä tulevaisuusprosessi on? 

V: Tulevaisuutta rakennetaan liittymällä Jumalan antamaan toivoon. Tulevaisuusprosessissa Tampereen hiippakunnan seurakunnat rakentavat yhdessä kestävää tulevaisuutta toimintaympäristön muuttuessa. Näin pyritään turvaamaan hyvä seurakuntatyö ja hyvinvoiva, riittävä ja osaava henkilöstö koko hiippakunnan alueella. Tulevaisuusprosessissa pyritään mahdollisesti luomaan myös uudenlaisia rakenteita. Kestävä seurakuntaelämä ei kuitenkaan synny vain rakenteista, vaan se on myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. 

K: Millaista yhteistyötä seurakunnat tekevät jo nyt? 

V: Alueellista yhteistyötä seurakunnat tekevät esim. it-alueilla, perheneuvonnan ja sairaalasielunhoidon järjestämisessä, aluekeskusrekistereissä ja esim. krematoriohankkeessa. Myös valmiusasioissa tehdään yhteistyötä.  

Valtakunnallisesti yhteistyötä tehdään Lukkarin ja hiippakuntien nettisivujärjestelmien myötä ja esim. seurakuntavaalien koordinoinnissa ja materiaaleissa. Seurakuntien käytössä on myös valtakunnallinen, monipuolinen mediapankki valokuvineen ja muine materiaaleineen.  

K: Mitä kiinteistöpooli tarkoittaa? 

V: Seurakunnista kootaan erilaista kiinteistöalan osaamista pooliin, josta seurakunnat voivat hankkia sellaista osaamista ja resurssia, jota heillä itsellään ei ole. Kiinteistöpooliin toivotaan kannanottoja jo vuoden 2026 aikana, mutta viimeistään vuoden 2027 aikana seurakuntien toivotaan ottavan kantaa siihen, lähtevätkö ne mukaan kiinteistöpooliin.

K: Mikä sijaispankki on? 

V: Tiettyihin seurakuntien tehtäviin voidaan muodostaa alueellisia yhteystietolistoja käytössä olevista sijaisista näihin tehtäviin. Sijaispankki on otettu jo käyttöön muutamilla alueilla esimerkiksi pappien työhön liittyen, jolloin tätä kautta voidaan saada ”keikkapappi” kiireellisestikin esim. jumalanpalvelukseen tai kastetilaisuuteen vaikkapa eläkeläispappien joukosta. 

K: Mitä erilaiset yhteistyömuodot voisivat olla? 

V: Seurakuntien yhteistyömuodot voivat olla hyvin moninaisia: kevyitä, sopimuspohjaisia tai rakenteellisia. Käytännöllisimmillään kyse voi olla esimerkiksi verkostoitumisesta tai yhteisesti alueellisesti toteutetuista tapahtumista tai koulutuksista. Seurakunnilla voi toisaalta olla sopimuspohjaisesti esimerkiksi yhteisiä työntekijöitä, alueellisia työmuotoja tai yhteistä palveluiden ostoa. Yhteistyötä voidaan toteuttaa myös rakenteita muuttamalla esimerkiksi seurakuntaliitoksin tai seurakuntayhtymiä laajentamalla, jolloin yhdistetään hallintoa mutta vahvistetaan paikallista seurakuntaelämää. 

K: Mitä työryhmät tekevät syksyllä 2025?  

V: Viisi työryhmää yhdistyy kahdeksi syksyllä 2025. Kaksi työryhmää jatkavat keskusteluja aiemman pohjalta ja valmistelevat materiaalit kevään 2026 rovastikunnallisiin tulevaisuustyöpajoihin, joista edetään seurakuntien omiin tulevaisuustyöskentelyihin. 

K: Mitä seurakunnilta odotetaan? 

V: Seurakunnilla on jo syksyllä 2025 käytössään tulevaisuusprosessin infomateriaalia, johon voidaan harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan tutustua esim. työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Keväällä seurakuntien edustajien toivotaan osallistuvan alueittain (rovastikunnissa) järjestettäviin tulevaisuustyöpajoihin. Seurakunnat voivat kevään ja syksyn 2026 aikana järjestää omia työskentelyitä tulevaisuusprosessin äärellä. Näihin työskentelyihin voi kysyä tukea ja ohjausapua hiippakunnasta.  

Viimeistään vuoden 2027 aikana seurakuntien toivotaan ottavan kantaa siihen, lähtevätkö ne mukaan kiinteistöpooliin. Vuoden 2027 aikana työryhmiltä toivotaan konkreettisia aloitteita seurakunnille uusista yhteistyömuodoista ja mahdollisesti rakenteista. 

K: Miten tulevaisuusprosessissa on varmistettu nuorten äänen kuuluminen? 

V: Nuoria on kutsuttu mukaan jo prosessin alkuvaiheessa, esim. kevään 2025 Tulevaisuusfoorumiin. Syksyllä 2025 järjestetään Nuorten tulevaisuusilta, josta saatu nuorten tuottamaa aineisto on työryhmien käytössä syksystä alkaen.  

K: Mitä teen, jos haluan mukaan hiippakunnan tulevaisuusprosessiin? 

V: Hiippakunnan prosessissa ollaan siinä vaiheessa, jossa työskentelyt ovat siirtymässä paikallisiksi. Voit kysellä omassa seurakunnassasi, millaista tulevaisuustyötä siellä tehdään ja miten siihen voi osallistua. Luottamushenkilöitä kutsutaan myös hiippakunnallisiin työskentelyihin. Prosessiin liittyvä materiaali löytyy nettisivuiltamme, voit tutustua aineistoon ja jakaa ajatuksiasi meille palautelomakkeen kautta. 

* * * 

Haluatko vastauksen johonkin muuhun tulevaisuusprosessia koskevaan kysymykseen? Voit ehdottaa kysymystä lomakkeen kautta: Tampereen hiippakunnan tulevaisuusprosessi: Webropolilla luotu kysely

 

Kestävä tulevaisuus

Tuomiokapituli on sitoutunut noudattamaan Kirkon energia- ja ilmastostrategiaa Hiilineutraali kirkko 2030. Edistämme seurakuntien ympäristödiplomiprosesseja tavoitevuotta 2025 silmällä pitäen. Ympäristönäkökulmia ja kestävän kehityksen teemoja pidetään aktiivisesti esillä sekä henkilöstölle että seurakuntien luottamushenkilöille tarjottavissa koulutuksissa. Toistaiseksi vuosittain toteutettavien hiippakunnallisten ympäristöpäivien ohjelmassa etenkin ympäristödiplomiin liittyvät kysymykset ovat olleet keskeisesti esillä.

Vaikuttamistyötä tekee koko tuomiokapitulin henkilöstö. Piispa Matti Repo on useasti ottanut kantaa ympäristöaiheisiin ja ilmastonmuutokseen. Esi-merkkinä ote piispan puheesta Suomen Lähetysseuran vuosikokouksen avauspuhe Jyväskylässä 18.5.2019. Lisää piispan puheita aiheesta löytyy valikosta Piispa Matti Repo: Puheita.

”Luomakunnan varjelu on osa kirkon missiota, koska toivo Jumalan lopullisesta ja kaikenkattavasta hallinnasta on olennainen osa kristillistä uskoa. Siksi me kiinnitämme huomiota myös ilmastonmuutokseen, sen torjumiseen ja sen vaikutusten lieventämiseen. Kirkkomme seurakuntia varten on tänä keväänä hyväksytty kirkkohallituksessa uusi Energia- ja ilmastostrategia. Siinä annetaan käytännön tekoja ja tavoitteita, joiden avulla voi ottaa osaa luomakunnan varjelemiseen. Taustalla on hengellinen vakuuttuneisuus: Jumala on oikeudenmukainen ja tahtoo meidän toteuttavan oikeudenmukaisuutta. Sillä on vaikutusta niin maan kuin meren ja kaikkien niiden asukkaiden elämässä.

Rukoilemme. Pyhä Jumala, elämän antaja. Me kiitämme sinua luomisen lahjasta. Kiitämme kaikesta hyvästä, jota meille päivittäin annat ja jolla pidät elämää yllä. Me rukoilemme sinua: varjele meitä torjumasta ja turmelemasta lahjojasi. Johdata meitä varjelemaan luomakuntaa ja siten todistamaan sinun suurista teoistasi. Tee meidät Kristuksen lähettiläiksi maailmassa ja niin uskon, toivon ja rakkauden välikappaleiksi. Anna meidän tulla osallisiksi lopullisesta pelastuksestasi, kaiken uudeksi luomisesta, jolloin maa ja meri, vuoret ja virrat ylistävät sinua ikuisesti. Tätä rukoilemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme nimessä. Amen.”

 

 

Kirkon ympäristödiplomi

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ympäristötyön pohjana ovat Kirkon energia- ja ilmastostrategia Hiilineutraali kirkko 2030, Kirkon ilmasto-ohjelma Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus sekä Kirkon ympäristöjärjestelmä eli Kirkon ympäristödiplomi. Hiilineutraali kirkko 2030 -strategian suosituksena on, että kaikilla seurakunnilla sekä tuomiokapituleilla ja Kirkkohallituksella on Kirkon ympäristödiplomi vuoteen 2025 mennessä.

Kirkon ympäristödiplomit Tampereen hiippakunnassa:

  • Akaan seurakunta, 2022-2027
  • Forssan seurakunta, 2025-2030
  • Hattulan seurakunta, uusittu/2022-2026
  • Humppilan seurakunta, 2025-2030
  • Hämeenkyrön seurakunta, 2025-2030
  • Hämeenlinnan seurakuntayhtymä (Hauhon, Hämeenlinna-Vanajan ja Lammin seurakunta), 2023-2027
  • Janakkalan seurakunta, 2025-2030
  • Kangasalan seurakunta, 2022-2027
  • Lempäälän seurakunta, 2023-2027
  • Lopen seurakunta, 2021-2025
  • Nokian seurakunta 2025-2030
  • Parkanon seurakunta 2025-2030
  • Pirkkalan seurakunta, uusittu/2025-2029
  • Pälkäneen seurakunta, 2024-2029
  • Riihimäen seurakunta, 2025-2029
  • Sastamalan seurakunta,  uusittu/2025-2029
  • Tampereen hiippakunta, 2023-2028
  • Tampereen seurakuntayhtymä (Eteläinen, Harju, Messukylä, Tuomiokirkko ja Tampereen ruotsalainen seurakunta), uusittu/2025-2030
  • Virtain seurakunta, 2024-2029
  • Ylöjärven seurakunta, 2025-2029
  • Ypäjän seurakunta 2024-2029

Muutos 3.2.2022 alkaen myönnettyjen ympäristödiplomien voimassaoloon
Diplomi on voimassa myöntämispäivästä alkaen viisi vuotta. Uusittaessa diplomi on voimassa edellisen diplomin päättymispäivästä seuraavat viisi vuotta, kun diplomia on haettu ennen sen voimassaolon päättymistä. Muutos koskee tämän päätöksen jälkeen [3.2.2022] myönnettäviä diplomeja

  • Kun seurakunnallanne on ympäristödiplomi, olette mukana toteuttamassa kirkon yhteistä tavoitetta kohti hiilineutraaliutta.
  • Kirkon ympäristödiplomi viitoittaa suuntaa ja antaa konkretiaa ympäristövastuun toteuttamiseen seurakunnan työssä ja toiminnassa.

Ympäristödiplomiprosessin kaikissa vaiheissa voi tukea pyytää kapitulista: airi.raitaranta@evl.fi tai terhi.torma@evl.fi.

Ympäristödiplomi tutuksi – koulutusmateriaaleja

  1. Ruoka ja keittiöt / Jaana Kujala
  2. Jätehuolto ja kiertotalous / Elsa Rintala
  3. Energia ja kiinteistöt / Edla Mäkelä
  4. Seurakuntien metsät / Harri Palo
  5. Ympäristädiplomi ja viestintä / Minna Vesanto
  6. Hautausmaat ja viheralueet / Risto Lehto

Hiippakunnan ympäristötyöryhmä

Kirkon ilmasto-ohjelmassa kehotetaan tuomiokapituleja liittämään seurakuntien ympäristökasvatuksen tukeminen ja edistäminen pysyväksi
osaksi hiippakunnan koulutus- ja kehittämistoimintaa. Tampereen hiippakunnassa on perustettu ympäristötyöryhmä kehittämään ympäristökasvatusta ja kestävyysajattelua seurakunnissa. Ympäristötyöryhmä toimii tuomiokapitulin ympäristöasiantuntijaryhmänä.

Ympäristötyöryhmän toiminnan tavoite on tukea seurakuntia vastuullisessa ja kohtuullisessa elämäntavassa. Työryhmän jäsenet tuovat oman osaamisensa ja innostuksensa hiippakunnan seurakuntien yhteiseen käyttöön. Ympäristötyöryhmässä jaetaan tietoa ja kokemuksia sekä verkostoidutaan. Työryhmä osallistuu hiippakunnan ympäristökoulutusten, -työpajojen ja -viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen.

TYÖRYHMÄ, 2024-2025
Tiina Koskinen, Lempäälän srk, nuorisotyönohjaaja
Paula Pastell, Akaan srk, seurakuntapuutarhuri
Sari Peltonen, Tampereen seurakunnat, yhteiskunnallisen työn diakoni
Antti Kulmala, Messukylän srk, diakoniatyöntekijä
Heidi Lieke, Hämeenlinna-Vanajan srk, johtava kappalainen
Pertti Järventausta, Lempäälän srk luottamushenkilö
Airi Raitaranta
, Tampereen hiippakunta, asiantuntija

Hiippakunnan ympäristöohjelma

Agenda 2030

Kirkko on mukana toteuttamassa Agenda 2030 -tavoitteita. Tavoitteena on kestävä kehitys Suomessa ja koko maapallolla.

YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Niiden tarkoitus on ohjata yhteisiä, maailmanlaajuisia kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Kansainvälinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta ilmastonmuutoksen luomakunnalle ja ihmiskunnalle aiheuttamia vakavia seurauksia voidaan hillitä.

Monet kirkot ympäri maailmaa ovat liittyneet Agenda 2030 -tavoitteisiin. Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan evankelisluterilaiset kirkot ovat tehneet omat työkirjansa tavoitteiden pohtimiseen ja konkretisointiin. Myös meillä Suomen kirkossa on oma talkookirja:

Kestävä tulevaisuus – Agenda 2030 talkookirja tarjoaa tiedollisia ja hengellisiä näkökulmia tavoitteiden sisältöihin sekä virikkeitä yhdessä tekemiseen ja vaikuttamiseen. Kirjan avulla rohkaistaan löytämään merkitystä pienistä teoista sekä innostaa pohtimaan suhdetta omaan lähiympäristöön yhdessä toisten kanssa.

Hiilineutraali kirkko

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen kriisi, joka vaikuttaa lisääntyvästi koko luomakunnan elämään. Energia- ja ilmastostrategian konkreettisten tavoitteiden avulla Suomen evankelis-luterilainen kirkko sitoutuu hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään kestävää elämäntapaa.

Lue lisää: