Puheenjohtajan nuija

Hallinto ja päätöksenteko

Hiippakunnan hallinto

Hiippakunta on rovastikuntiin jaettu kirkollinen hallintoalue, jota johtavat piispa, tuomiokapituli ja vähintään kaksi kertaa vuodessa kokoontuva hiippakuntavaltuusto.

 

 

Piispa Matti Repo Kirkon päätöksenteko evl.fi/plus-palvelussa

Istuntosali, seinällä piispaojen muotokuvia

Tuomiokapituli

Tuomiokapitulin tehtävänä on hoitaa hiippakunnan kirkollista hallintoa ja toimintaa. Se ratkaisee sille määrätyt hallintoasiat, mm. papiston henkilöstöhallintoon liittyen, ja toimii eri seurakunnallisten päätösten alistusviranomaisena ja ratkaisee niihin mahdollisesti liittyviä lainkäyttöasioita (ohjeet asiakirjojen toimittamisesta tuomiokapituliin). Seitsemänjäseninen tuomiokapitulin kollegio tekee päätökset istunnoissaan, joita on noin neljän viikon välein.

Puheenjohtajana toimivan piispan lisäksi kollegioon kuuluvat varapuheenjohtajana toimiva tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra eli tuomiorovasti, hiippakuntadekaani, lakimiesasessori, kaksi hiippakunnan papiston kerrallaan kolmeksi vuodeksi valitsemaa luottamustoimista pappisasessoria sekä hiippakuntavaltuuston valitsema maallikkojäsen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla on tuomiokapitulin istunnoissa läsnäolo- ja puheoikeus. Istunnoissa pöytäkirjaa pitää notaari.

Tuomiokapitulin päätökset Tuomiokapitulin istuntopäivät

Puheenjohtajan nuija

Rovastikunnat

Hiippakunta jakautuu rovastikuntiin. Rovastikunnan esimies on lääninrovasti. Tuomiokapituli nimittää lääninrovastin neljäksi vuodeksi kerrallaan rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista (KL 19:11 §). Lääninrovasti valvoo rovastikunnassa mm. jumalanpalvelusten pitämistä, kirkollisten toimitusten suorittamista, hyvän kirkollisen järjestyksen ylläpitämistä, pappien ja lehtorien viranhoitoa ja elämää sekä kirkollisista asioista annettujen lakien noudattamista.

 

Rovastikunnat ja lääninrovastit

Hiippakuntavaltuusto

Hiippakuntavaltuuston tehtävänä on yleisesti tukea ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Yksityiskohtaisina tehtävinä on mm. hyväksyä vuosittain hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarvio ja tilinpäätös toimintakertomuksineen. Hiippakuntavaltuustolla on vähintään kaksi kokousta vuodessa. Hiippakunnan edellisen tilikauden toimintakertomus ja tilinpäätös käsitellään helmikuussa pidettävässä kokouksessa ja toiminta- ja talousarvio käsitellään touko-kesäkuussa pidettävässä kokouksessa. Aloitteita käsitellään kaikissa kokouksissa.

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 2020 (linkki)

Ehdokkaat hiippakuntavaltuustoon Tampereen hiippakunnasta (linkki)

 

Hiippakuntavaltuuston jäsenet Aloiteoikeus hiippakuntavaltuustoon

Hiippakuntavaltuusto yhteiskuvassa vuonna 2016

Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Se kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan. Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot ja aloitteita kirkolliskokousedustajat.

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaltuustovaalit 2020 (linkki)

Ehdokkaat kirkolliskokoukseen Tampereen hiippakunnasta (linkki)

Kirkolliskokousedustajat Tampereen hiippakunnasta Kirkolliskokous evl.fi/plus-palvelussa

Kirkolliskokous 8.5.2019 Turun kristillisellä opistolla.