Ohjeita ja materiaaleja

Hengellisen väkivallan tilanteet

Kirkkohallituksen 2020 ilmestyneessä julkaisussa ”Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut” esitetään ehdotuksia hengellisen väkivallan torjumiseen. Raportin voit lukea linkin kautta:

• Kirkko ja hengellisen väkivallan ratkaisut

Hiippakunnan yhteyshenkilö hengellisen väkivallan tilanteissa on asiantuntija Airi Raitaranta.

• airi.raitaranta@evl.fi, +358 400 910 773

Yhteyshenkilöön voi olla yhteydessä hengellisen väkivallan kohteeksi joutunut, siitä syytetty, tilanteen tietoonsa saanut sekä esimies. Yhteyshenkilöltä saa ohjeita ja tukea jatkotoimiin. Yhteyshenkilöltä voi kysyä luottamuksellisesti neuvoa silloinkin, kun ei ole varma tilanteen vakavuudesta tai kaipaa neuvontaa.

Ohjeita häirintätilanteisiin

Seurakunnan tulee huolehtia kaikkien seurakunnan toimintaan osallistuvien turvallisuudesta kaikissa tilanteissa. 

• Kirkossa on laadittu Turvallinen seurakunta – ohjeistus, joka vastaa aiemman Turvallinen seurakunta – asiakirjan sisältöä. Ohjeistus velvoittaa niin seurakuntalaisia, vapaaehtoisia kuin työntekijöitäkin.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on kokenut vuoden 2023 alussa mittavan uudistuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa jokaisen seksuaalista turvallisuutta, itsemääräämisoikeutta ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suojaa.

Päivitetty lainsäädäntö avaa uudenlaisen ajattelutavan, jossa uhri otetaan vakavammin. Seksuaalirikokset ovat vakavia rikoksia ja aiheuttavat suurta vahinkoa ensisijaisesti uhrille, mutta myös hänen läheisilleen. Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset ovat erittäin vakavia rikoksia.

Uuden lain myötä vastuu seksuaalirikoksesta siirtyy yhä selkeämmin tekijälle. Laki tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet puuttua myös verkossa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuviin seksuaalirikoksiin. Laki vahvistaa tasa-arvoa ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Se alentaa myös kynnystä ilmoittaa rikoksista.

• Uusi seksuaalirikoslaki ja seurakunnan toiminta
• Toimintaohje seksuaalisen häirinnän ja seksuaalirikosten ennaltaehkäisyyn ja tilanteiden käsittelyyn (päivitetty 2025)

Hiippakunta on nimennyt yhteyshenkilöitä, joiden puoleen mikä tahansa toimijataho voi kääntyä häirintätilanteissa:

• Carita Lindholm, perheneuvoja, Tampere
  carita.lindholm@evl.fi, 050 590 9325
• Airi Raitaranta, asiantuntija, Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli
  airi.raitaranta@evl.fi, +358 0400 910 773

Yhteyshenkilöihin voivat olla yhteydessä häirinnän tai ahdistelun kohteeksi joutunut, siitä syytetty, tilanteen tietoonsa saanut sekä esimies. Yhteyttä voi ottaa kehen hyvänsä nimetyistä henkilöistä alueesta riippumatta. Yhteyshenkilöiltä saa ohjeita ja tukea jatkotoimiin. Heiltä voi kysyä luottamuksellisesti neuvoa silloinkin, kun ei ole varma tilanteen vakavuudesta tai kaipaa neuvontaa.

• Otetaan puheeksi – työskentelymateriaali (päivitetty 2/2023)

Kirkon henkinen huolto (HeHu)

Kirkon henkisen huollon tehtävänä on antaa onnettomuuden uhreille ja omaisille henkistä tukea kriiseissä ja suuronnettomuuksissa. Kirkon henkinen huolto toimii viranomaisten apuna osana suomalaisen yhteiskunnan psykososiaalisen tuen järjestelyjä.

• Henkinen huolto – EVL Plus
• Henkisen huollon toimintaohje seurakunnille (päivitetty 2024)
• Henkisen huollon periaatteet/Sakasti
• Henkinen huolto Tampereen hiippakunnassa (päivitetty 2024)

Lainsäädäntöä:

• Kirkkojärjestys 657/2023 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
• Kirkkolaki 652/2023 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
• Pelastuslaki 379/2011 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®
• Valmiuslaki 1552/2011 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ®

Valmiussuunnittelu

Valmius toimintaan häiriötilanteissa luodaan normaalioloissa.

Ajantasainen ja harjoiteltu valmiussuunnitelma tukee seurakunnan valmiuden rakentamista sellaiseksi, että perustehtävää toteutetaan kaikissa olosuhteissa. Valmiussuunnitelma on osa jatkuvaa prosessia, jossa tunnistetaan uhkia ja haavoittuvuuksia, suunnitellaan toimintamalleja ja testataan niitä sekä kehitetään yhteistoimintaa muiden toimijoiden kanssa.

Seurakuntien tulee huolehtia perustehtävistään kaikissa turvallisuustilanteissa: normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Valmiussuunnitelmalla tarkoitetaan niiden toimenpiteiden ja keinojen selvittämistä ja järjestelmällistä esittämistä, joihin on ryhdyttävä, jotta organisaation toiminta ja hallinto voidaan normaalioloista poikkeavissa olosuhteissa järjestää. Valmiussuunnittelusta ja valmiussuunnitelman päivityksestä vastaa kirkkoherra tai tehtävään erikseen nimetty valmiuspäällikkö. Valmiussuunnitelma tulee päivittää kahden vuoden välein ja aina tarvittaessa. Kirkkoneuvosto tai yhteinen kirkkoneuvosto tarkistaa suunnitelman toimikautensa jälkimmäisenä vuotena. Tekniset muutokset tekee kirkkoherra tai valmiuspäällikkö virkamiestyönä.

Hiippakunnan tuomiokapituli koordinoi seurakuntien ja seurakuntayhtymien valmiussuunnittelua hiippakunnan alueella.

Valmiussuunnittelu – EVL Plus

Kriisiviestintä

Kriisiviestintä tarkoittaa tehostettua viestintää odottamattomissa ja yhtäkkisissä häiriötilanteissa, joita ovat esimerkiksi tietojärjestelmiin liittyvät tietoturvahäiriöt, sähkökatkokset, tulipalot, kuolemantapaukset, suuronnettomuudet, vihateot, tartuntaepidemiat, henkilöstön samanaikainen sairastuminen sekä eri syistä syntyvät kokonaiskirkkoa, hiippakuntaa tai seurakuntaa koskevat mainekriisit.

Häiriötilanteet:

• Lisäävät tiedottamisen tarvetta.
• Vaativat aktiivista, nopeaa ja avointa sekä luotettavaa ja ymmärrettävää tiedottamista.
• Tiedottamisen ei tule vähätellä ongelmia, mutta ei myöskään lietsoa paniikkia.
• Lain mukaan salassa pidettäviä asioita ei tiedoteta.
• Asian tiedottamista ei kannata jatkaa tarpeettomasti.

Kriiseissä kirkolla on rooli lohduttajana, surun sanoittajana ja toivon luojana. Siksi tärkeää on viestin inhimillisyys. Kirkon sanoma voi koskettaa sydämiä.

Kriisiviestinnän kolme vaihetta

1. Varautuminen

Huolehdi, että seurakunnassasi on ajantasainen valmiussuunnitelma, jossa on myös kriisiviestintäsuunnitelma. Kriisiviestintäsuunnitelmassa tulee olla selkeä työnjako.

Kriisiviestintäsuunnitelma tulee päivittää ja käydä läpi vuosittain.

2. Viestintä kriisin aikana

Seurakunnassa kriisiviestinnän vastuu on kirkkoherralla tai hänen nimeämällään henkilöllä.

Arvioi, onko kriisi paikallinen vai valtakunnallinen. Jos kriisi on paikallinen, viestinnästä vastaa seurakunta ja hiippakunta. Jos taas valtakunnallinen, mukana on myös Kirkon viestintä.

Tuomiokapitulissa kriisiviestinnän vastuu on piispalla, lakimiesasessorilla ja hiippakuntadekaanilla.

Kirkon viestinnässä kriisiviestinnän vastuu on viestintäjohtajalla ja johtoryhmällä. Ota yhteyttä viestintäpäällikköön p. 040 6881421 tai soita kriisiviestintäpuhelimeen: 09 180 2247.

Kriisiviestinnän perusperiaatteet:

Nopeus.
Avoimuus.
Rehellisyys.
Aloitteellisuus.
Vastuullisuus.
Inhimillisyys.
Salassa pidettäviä asioita ei kommentoida julkisuudessa.

Sosiaalinen media kriisin aikana

Sosiaalinen media on muuttanut kriisiviestinnän luonnetta: uutiset leviävät nopeasti. Kriisiin on reagoitava nopeasti. Ihmiset ottavat aloitteen omiin käsiinsä, jos virallinen tiedottaminen ei tyydytä. Mitä suuremmasta kriisistä kyse, sitä varmemmin kriisi elää somessa omaa elämäänsä, johon vaikuttaminen on vaikeaa.

Verkkosivujen ja somekanavien on oltava kunnossa ja käyttökelpoisia ennen kriisiä. Varaa riittävästi resursseja somen seurantaan ja päivittämiseen.

3. Kriisin jälkihoito

Pidä kirjaa toimenpiteistä kriisin aikana ja käy läpi jälkikäteen, missä onnistuttiin ja mihin on syytä varautua paremmin.

Saamelaistyön yhteyshenkilö

Saamelaistyön yhteyshenkilö Tampereen hiippakunnassa on Maarit Vuolab.

Yhteyshenkilön tehtävänä on toimia linkkinä vapaaehtoisten ja saamelaistyötä tekevien työntekijöiden välillä sekä kantaa hiippakunnan alueella tiedotus- ja koordinaatiovastuuta saamelaisia ja saamelaistyötä koskevissa asioissa.

Yhteystiedot: 

+358 50 344 2349
maarit.vuolab@evl.fi