Pappisasessorin vaali toimitetaan rovastikunnissa 5.9.2019 klo 12.00. Pappisasessorin vaalissa äänioikeutettuja ovat hiippakunnan papit ja lehtorit. Vaali toimitetaan kussakin rovastikunnassa samanaikaisesti lääninrovastin johdolla.
Uudet vaalit tulivat järjestettäväksi, kun pappisasessori Terhi Törmä valittiin vs. asiantuntijaksi tuomiokapituliin ajalle 1.8.2019 – 31.7.2021, jolloin hän menetti vaalikelpoisuutensa pappisasessorin tehtävään.
Hiippakunnan papistosta pappisasessoriksi kelpoisia ovat seuraavat henkilöt, jotka ovat halutessaan toimittaneet esittelynsä vaalia varten:
Antola Markku, Sääksmäen seurakunnan kirkkoherra:
”En ole kiinnostunut tehtävästä.”
Itkonen Juha, Oriveden seurakunnan kappalainen:
”Toimin tällä hetkellä Oriveden seurakunnan kappalaisen virassa vastuualueina diakonia- ja lähetystyö. Väitöstutkimuksessani (2018) tuli esille, kuinka seurakunta voi olla todella tärkeänä tukena ihmisille kaikkein vaikeimmissakin elämäntilanteissa. Olen toiminut kirkkoherrana, lähiesimiehenä ja luottamusmiehenä, joten myös kirkollisen johtamisen kysymykset ja hallinnolliset kuviot ovat tuttuja.
Minua kiinnostaa asessorin tehtävässä erityisesti uusien pappien ja diakonien rohkaiseminen kirkon virassa toimimiseen. Kirkko elää muuttuvassa yhteiskunnassa ja sen asema on monella tapaa kyseenalaistetumpi kuin aiemmin. Olen kuitenkin tutkimuksen ja oman työnikin kautta nähnyt, kuinka kirkolla voi olla erittäin tärkeä osa ihmisten rohkaisemisessa elämän eri ilojen ja surujen, ihmeiden ja kriisien keskellä. Haluan siis rohkaista pappeja ja diakoneja rohkaisemaan. Hallinnolliset tehtävät sujuvat minulta myös vaivattomasti ja pedanttisesti. Niitäkin teen mielelläni, mutta ne eivät ole ensisijainen syy siihen, miksi olen tehtävästä kiinnostunut.”
Kopo Anna-Mari, Lahden Keski-Lahden seurakunnan kappalainen:
”En ole tällä hetkellä valmis hoitamaan pappisasessorin tehtäviä enkä siksi toivo tulevani valituksi asessorin vaalissa.”
Kulhia Ali, Akaan seurakunnan kirkkoherra:
”Olen itse ollut rippikoulu- ja lähetyspappina alkuun ja sitten 15 vuotta nuorisotyön väliesimies Nokialla. Minut valittiin Viialan kirkkoherraksi 2004 ja tämä loppui Akaan seurakuntaliitokseen 2007 alusta. Olen viettänyt pitkiä perhevapaita lasteni kanssa sekä ollut apurahatutkijana. Liitoksen jälkeen virkanimike oli Akaan kappalainen, kunnes 2015 valittiin Akaan kirkkoherraksi. Olen harrastunut seurakuntatyön kokeiluista. Toinen pappisasessori voisi olla kirkkoherra, sillä kirkkoherranvaalien valmistelussa tarvitaan siitä asiantuntemusta. Asessoreissa voisi olla molempia sukupuolia edustettuina. www.kulhia.fi ”
Lehto Jukka, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan sairaalapappi
Mäkinen Jussi, Tampereen Eteläisen seurakunnan kirkkoherra
Paavilainen Ari, Harjun seurakunnan kirkkoherra:
”Olen Ari Paavilainen 52v, Tampereen Harjun seurakunnan kirkkoherra. Tulin tänne Arkkihiippakunnasta Sastamalasta, jossa olin kirkkoherra kymmenisen vuotta. Arkkihiippakunnassa toimin Ala-Satakunnan lääninrovastina ja hiippakunnan konsultin tehtävissä. Seurakunnan asiat hiippakunnan ja seurakunnan näkökulmista ovat minulle tuttuja. Olen kiinnostunut seurakuntien ja kirkon tulevaisuudesta.”
Tavast Timo, Tampereen seurakuntayhtymän perheneuvoja:
”Niin ihmisenä kuin pappinakin omat juureni ovat syvästi Tampereen hiippakunnassa. Menneet kahdeksan vuotta sain kuitenkin palvella Turun arkkihiippakuntaa hiippakuntadekaanin tehtävässä. Noiden vuosien saatossa kasvoin hiippakunnallisen kehittämistoiminnan ja myös hiippakuntahallinnon ammattilaiseksi. Iloitsin saadessani tukea seurakuntien toimintakulttuurista uudistumista ja hyvää dialogista johtamista yhdessä kapitulin asiantuntijoiden, pappisasessorien ja seurakuntien työntekijöiden kanssa. Piispantarkastukset, uusien pappien ja muiden työntekijöiden valmennukset, kirkkoherrojen ja kappalaisten virantäyttöprosessit sekä tuomiokapitulin valmistelu- ja esittelytehtävät tulivat kaikin puolin tutuiksi. Samalla toimin hiippakunnan johtamiskouluttajana, organisaatiokonsulttina ja työyhteisösovittelijana sekä sivutoimisesti Helsingin yliopiston ekumeniikan dosenttina. Tämän laaja-alaisen kokemukseni, nykyiseen terapeuttiseen ja sielunhoidolliseen osaamiseeni yhdistettynä, haluaisin nyt tuoda Tampereen hiippakunnan käyttöön pappisasessorin tehtävässä. Ajattelen, että tuomiokapitulin työssä on olennaista hahmottaa Kristuksen kirkon pysyvä perustus, mutta myös seurakuntiemme ja ympäröivän kulttuurikontekstin moni-ilmeisyys ja muuttuvat haasteet. Arvelisin, että asessorina juuri tällainen hahmotuskyky olisi itselleni ominaista, samoin kuin herkkyys tunnistaa ihminen hallinnollistenkin prosessien keskellä.”
Mikä pappisasessori:
Tuomiokapitulin kollegioon kuuluu kaksi pappisasessoria, jotka papisto valitsee kolmivuotisille kausille.
Tehtäviin kuuluu tuomiokapitulin päätösten valmistelua ja osallistuminen päätöksentekoon istunnossa, joka on noin kolmen viikon välein. Lisäksi asessori osallistuu seurakunnissa tehtäviin piispantarkastusprosesseihin ja visitaatioihin. Hän on mukana myös uusien pappien ja diakonien virkaan vihkimisessä ja valmennuksissa. Pappisasessorilla on tärkeä rooli myös seurakuntien tukena niiden kehittäessä työntekijöidensä perehdytystä.
Pappisasessoriksi on kelpoinen hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan tai seurakuntayhtymän pappi, joka on toistaiseksi voimassa olevassa virkasuhteessa ja joka on suorittanut ylemmän pastoraalitutkinnon. Sama henkilö voidaan valita pappisasessoriksi enintään kahdeksi toimikaudeksi. Pappisasessorilta edellytetään kirkon hallinnon hyvää osaamista, asioiden asianmukaista ja ripeää valmistelua sekä esittelytekstin kirjoittamisen taitoa. Pappisasessori tarvitsee tehtävänsä hoidossa myös ymmärrystä konsultatiivisesta työotteesta sekä valmiuksia erilaiseen ohjaustyöhön. Asessorin osa-aikaista työtä hoidetaan oman työn ohella, joten tehtävän hyvässä hoidossa vaaditaan hyviä ajankäyttö- ja muita itsensä johtamisen taitoja.