Pääsiäistä edeltää paastonaika. Lienee silti monille hyvinvointi paastoa tutumpaa, toisille taas niukkuus ilman erityistä paastoamista.
Osaamme kuitenkin juhlia syömällä hyvin. Suurina pyhäpäivinä katetaan pöytä perinteisin herkuin. Lehdet neuvovat reseptejä ja kaupat tarjoavat herkkuja. Ruoka ei ole merkityksetön osa kenenkään elämää. Se on välttämättömyys.
Mutta aterialla voi olla myös hengellinen ulottuvuus. Iloitsen siitä, että moni seurakunta järjestää säännöllisiä lounastarjoiluja. Pöydässä voi löytää ystäviä, elämän sisältöä ja uskon rohkaisua.
Raamatussa toistuu monin paikoin tilanne, jossa ollaan syömässä, ja samassa ymmärretään jotain uutta Jumalasta ja ihmisestä. Raamattua lehteilevä löytää tällaisia kertomuksia helposti niin Vanhasta kuin Uudesta testamentista. Syödessä avataan suu, mutta näissä kohdissa aukeavat myös silmät, korvat ja sydän.
***
Juutalaiseen pääsiäiseen kuuluu pääsiäisateria, jolloin muistetaan vapautumista Egyptin orjuudesta. Jeesus kutsui opetuslapsensa uudelle pääsiäisaterialle. Vangitsemisensa iltana hän asetti muistonsa aterian viinissä ja leivässä.
Pyhän ehtoollisen sisältönä on vapautuminen synnin ja kuoleman vallasta Jeesuksen uhrin tähden. Hän antoi ruumiinsa ja verensä Golgatan ristillä. Sitä ennen hän antoi ne jo sakramentaalisella tavalla viimeisellä ateriallaan. Sama lahja on siitä lähtien toistunut jokaisessa ehtoollisen vietossa.
***
Jeesus lupasi, että hän ei ”maista viiniköynnöksen antia, ennen kuin Jumalan valtakunta on tullut” (Luuk. 22:18). Kiirastorstain ehtoollisella muistamme tätä lupausta. Seuraamme Kristusta hänen kärsimystiellään ja odotamme Jumalan valtakuntaa. Pääsiäisaamun messussa iloitsemme Jeesuksen ylösnousemuksesta. Ennakoimme jo taivaallisia pitoja.
Olkoon myös sinun pääsiäisesi täynnä iloa ja kiitosta Jumalan lahjoista. Ennakoikoon jokainen ateriasi ikuisen elämän juhlaa.
Piispantalossa 28.3.2023
